Imatran tehtaalla työturvallisuus on luonteva osa ammattitaitoa
Corexin Imatran hylsytehtaalla työturvallisuus on osa päivittäistä tekemistä. Production Lead ja työsuojeluvaltuutettu Janne Kähö on nähnyt läheltä, miten pitkäjänteinen ja järjestelmällinen turvallisuustyö rakentaa kulttuuria, jossa turvallisuus on luonteva osa ammattitaitoa. Imatralla panostetaan nykyaikaisiin turvallisuustyökaluihin, avoimeen viestintään ja ennen kaikkea jokaisen vastuuseen turvallisuudesta yhteisellä työpaikalla
Janne Kähö on työskennellyt Corexilla vuodesta 2004 lähtien. Ura alkoi kouluaikana työharjoitteluista ja kesätöistä, joista tie vei vakituiseen työsuhteeseen. Yli 20 vuoden aikana Janne on tehnyt lähes kaikkia tehtaan työtehtäviä, mikä on antanut laajan näkemyksen koko tuotannon toiminnasta.
"Production lead -rooliin ajauduin lähinnä sen kautta, että on tullut reilu parikymmentä vuotta tehtyä kaikkia tehtaamme työtehtäviä ristiin. Sitä kautta on kertynyt näkemystä", Janne kertoo.
Työsuojeluvaltuutetun tehtävään Janne päätyi luonnollisesti, kun aihe kiinnosti. Nyt on menossa jo viides kausi työsuojeluvaltuutettuna.
Kokemusta kaikista tehtaan tehtävistä
Jannen mukaan Production Lead -rooli on käytännössä tuotannon suunnittelua, raaka-aineiden tilaamista ja resurssien organisointia silloin, kun esimies ei ole paikalla. Yhdessä työsuojeluvaltuutetun tehtävän kanssa nämä kaksi roolia tukevat toisiaan hyvin.
"Työsuojeluvaltuutetun tehtävän kautta olen ollut tekemisissä kaikkien tehtaan työtehtävien kanssa", syvällisemmin hän toteaa.
Muutto toi isoja edistysaskelia turvallisuuskulttuuriin
Imatran tehtaan turvallisuuskulttuuri on kehittynyt merkittävästi erityisesti vajaan 15 viime vuoden aikana. Käännekohta oli muutto Stora Enso Imatran-tehtaiden alueelle.
"Olimme alun perin loppuvuoteen 2012 asti itsenäinen tehdas omassa kiinteistössä. Sitten toiminta siirrettiin Stora Enson Imatran-tehtaiden päällystystehtaalle, suuren tehdasintegraatin aitojen sisäpuolelle” Janne muistelee.
Yhteisellä työpaikalla työsuojeluasioihin vaikuttaa myös Stora Enso, mikä on tuonut mukanaan vaatimuksia ja ohjeistuksia.
"Se on varmasti vienyt meidän omaa työturvallisuuskulttuuriamme isoilla harppauksilla aikojen saatossa eteenpäin.”
Turvallisuustyössä nykyaikaisia työkaluja
Yksi merkittävimmistä parannuksista Imatralla on ollut sähköisten järjestelmien käyttöönotto. Imatran tehtaalla turvallisuushavainnot tehdään nykyään pääsääntöisesti matkapuhelimella, mikä on tehnyt havainnoinnista huomattavasti helpompaa, aktiivisempaa.
"Tuotantotiloihin on sijoitettu QR-koodeja. Ulkopuolisetkin pystyvät tarvittaessa tekemään havaintoja matkapuhelimella", Janne kertoo.
Myös kunnossapitoon ja poikkeustilanteisiin on otettu käyttöön sähköinen vaarojen arviointityökalu, jota käytetään matkapuhelimella ennen normaalista poikkeavien- tai tuotantoon tehtävien kunnossapitotöiden aloittamista. Tämä on tuonut mukaan nykyaikaisuutta, sekä parantanut työturvallisuutta ja ennakointia osaltaan.
Päivittäinen turvallisuustyö näkyy arjessa
Jannen mukaan Imatran tehtaan turvallisuuskulttuuri on nykyään suhteellisen hyvällä tasolla, mutta sen ylläpito ja kehittäminen vaatii jatkuvaa työtä sekä turvallisuusasioiden pitämistä esillä arkisessa työssä ja keskusteluissa päivittäin.
Tehtaalla on eri työaikamalleja, joten turvallisuusviestintä on tärkeää. Kuukausittain järjestettävissä työsuojelupalavereissa käydään syvällisemmin läpi turvallisuushavaintoja ja kehityskohteita, joita pyritään viemään järjestelmällisesti eteenpäin.
Turvallisuushavaintoja pyritään tekemään aktiivisesti
Imatran tehtaalla tehdään turvallisuushavaintoja ja puututaan epäkohtiin. Havainnot käsitellään järjestelmällisesti.
”Tehdastietojärjestelmän rullaavassa palaverimuistiossa näkyy ajankohtaista turvallisuustietoa. Myös info-tv:ssä pyörii turvallisuuteen liittyviä teemoja”, Janne kertoo.
Koska Corexin tehdas sijaitsee Stora Enson tehtaan alueella, ovat työturvallisuuskortti, hätäensiapukoulutus ja tulityökortti pakollisia corexilaisille. Näiden lisäksi Imatralla on järjestetty räätälöityjä koulutuksia yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.
Erityisen tärkeitä ovat olleet työergonomiakoulutukset. Räätälöidyn koulutuksen avulla työntekijät voivat toimia mahdollisimman ergonomisesti työssään. Ennen kuin tuotantolaitteet automatisointiin, hylsyjä käsiteltiin Imatralla pitkälti käsin, joka rasitti tuki- ja liikuntaelimiä.
Riskien arviointi on osa arkea
Riskien arviointi on Imatralla kiinteä osa työtä. Poikkeustilanteisiin ja kunnossapidon tehtäviin liittyvä tehtäväkohtainen riskiarviointi tehdään sähköisesti ennen työn aloittamista. Lisäksi työtehtäväkohtaiset riskiarvioinnit pyritään pitämään ajan tasalla ja päivitetään aina oleellisten muutosten yhteydessä.
”On mielestäni tärkeää, että meillä riskiarvioinnit on otettu myös osaksi työnopastusprosessia. Käymme tehtaaseen ja työtehtäviin liittyvät riskit läpi uuden työntekijän kanssa työnopastuksen yhteydessä”, Janne kertoo.
Riskit ovat dokumentoituna sähköisessä muodossa tehdastietojärjestelmässä.
Perehdytystä, työnopastusta, koulutusta ja viestintää
Uuden työntekijän tullessa hänelle pidetään ensin yleinen perehdytys. Sen jälkeen hänelle valitaan työnopastaja. Työnopastuksessa käytetään muistilistaa, johon on kirjattu kaikki oleelliset tiedot ja linkitetty turvallisuuteen liittyvät dokumentit ja ohjeistukset. Prosessin päätteeksi järjestetään yhteinen tilaisuus, jossa ovat mukana työnantajan edustaja, opastaja ja opastettava.
”Täällä varmistetaan eri tavoin, että kaikki ovat samalla sivulla opastuksen ja osaamisen suhteen. Kokeneemmatkin työntekijät pyritään pitämään ajan tasalla säännöllisillä koulutuksilla ja aktiivisella viestinnällä.”
Käytännöllisiä ratkaisuja arjen haasteisiin
Yksi Imatran tehtaan haasteista on ahtaat tilat, joissa henkilö- ja trukkiliikenne kulkevat samoilla käytävillä. Henkilö- ja trukkiliikennettä ei ole pystytty erottelemaan tilan rajallisuuden vuoksi, joten on erityisen tärkeää, että väylät ovat auki, näkyvyys mahdollisimman hyvä ja ajonopeudet pysyvät korostetun maltillisina.
”Tähän haasteeseen meillä on löydetty käytännöllinen ratkaisu StoraEnson avustuksella: trukki- ja henkilöhälytysjärjestelmä. Trukissa on hälytin ja vastaanotin ja tuotannon henkilöillä on hälytin taskussa. Järjestelmä varoittaa molempia osapuolia toistensa läheisyydestä.”
Suojaimet, siisteys ja laitteet turvallisuuden kivijalkana
Henkilökohtaisten suojavälineiden käyttö on Imatralla jo hyvin luonnollinen osa työtä. Suojaimet ovat kehittyneet vuosien varrella merkittävästi, ja työntekijöille on tarjolla monen mallisia vaihtoehtoja.
”Jokainen voi valita suojaimista itselleen sopivimman mallin. Suojainten käyttö on muuttunut niin luontevaksi osaksi työtä, että on vaikea kuvitella tekevänsä töitä ilman niitä”, Janne huomauttaa.
Myös siisteyteen panostetaan Imatran tehtaalla. Tehdasietojärjestelmään on aikataulutettu viikkosiivouksia, joita henkilöstö tekee säännöllisesti.
”Siisteys ja turvallisuus liittyvät yhteen. Kun tehtaan tilat ovat siistit, on myös turvallisempaa liikkua ja työskennellä.”
Turvallisuusinvestointeja Imatralla on tehty erityisesti koneisiin ja laitteisiin. Vanhempia tuotantolaitteita on päivitetty vastaamaan nykypäivän säännöksiä koneturvallisuuden osalta.
Esimerkiksi automaattinen hylsyn soikeudenmittaus kartonkistripperillä on vähentänyt tuki- ja liikuntaelinten kuormistusta, koska aikaisemmin mittaus tehtiin käsin soikeustulkilla. Myös pyörimisen estoja ja muita koneturvallisuusratkaisuja on lisätty.
Turvallisuuskulttuuri kehittyy jatkuvasti
Janne näkee Imatran tehtaan turvallisuustyön tulevaisuuden myönteisessä valossa. Tavoitteena on jatkuvasti kehittää, vahvistaa ja ylläpitää tehtaan turvallisuuskulttuuria.
Hänen mielestään erityisen tärkeää on panostaa nuorten ja uusien työntekijöiden perehdytykseen.
”Kun turvallisuusasiat otetaan huomioon hyvin jo työnopastuksen suunnittelussa, lähtee työturvallisuuskulttuurin sisäistäminen oikeaan suuntaan alusta asti.”
Janne tiivistää Imatran tehtaan turvallisuusfilosofian ytimekkäästi: työturvallisuus on myös muista työkavereista välittämistä.
Corexin Imatran tehtaalla turvallisuus onkin sisällä työkulttuurissa. Se näkyy päivittäisessä tekemisessä, avoimessa turvallisuusviestinnässä, nykyaikaisissa turvallisuustyökaluissa sekä työntekijöiden sitoutumisessa työpaikan turvallisuuskulttuuriin.